Euroopan metsätilastot

Metsät lukuina: Euroopan metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään

Kokosimme yhteen keskeiset tiedot Euroopan metsien käytöstä, taloudellisesta merkityksestä ja ekologisista vaikutuksista Euroopan eri maissa.

Tiedot perustuvat Forest Europen uusimpaan State of Europe’s Forests -julkaisuun. Metsät lukuina -koosteen ja Euroopan metsät -tilastopalvelun on toteuttanut MTK ja rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.

Tämän sivun tilastonostojen lisäksi voit Euroopan metsätilastot -sivulla tarkastella lukuja Euroopan metsävaroista oman kiinnostuksesi mukaan maittain tai koko maanosasta.

Siirry Euroopan metsät -tilastopalveluun

Metsäpinta-alan kasvu 1990–2025

Hakkuiden osuus metsien vuotuisesta kasvusta

Puuvarannon kasvu 1990–2025

Metsävarat ja tase

Metsätase

“Käytetäänkö metsää enemmän kuin se uusiutuu ja turvataanko puun saatavuus tulevaisuudessa?”

Metsätase kertoo, paljonko metsä kasvaa ja paljonko puuta poistuu hakkuissa, luonnonpoistumassa ja häiriöissä. Vuonna 2020 Euroopan vuotuinen nettokasvu (NAI) oli 682 Mm³ ja hakkuut 550 Mm³.

Käyttöaste oli 80,7 %, EU-27:ssä 91,3 % ja Suomessa 90,6 % (FAWS-pohja). Pitkällä aikavälillä käyttöaste nousi noin 60 %:sta (1990) 81 %:iin (2020); EU-27:ssä nousu oli jyrkempi, 54 %:sta 92 %:iin.

  • Euroopan kokonaismetsäala 232 M ha
  • Puuston tilavuus 38 326 milj. m³
  • Metsäbiomassan hiilivarasto 15 396 Mt C

Samaan aikaan puuvaranto kasvoi 11,869 mrd. m³ ja metsäbiomassan hiilivarasto 10 260 Mt C:sta 15 396 Mt C:hen (1990–2025). Vuotuisen kasvun tahti silti hidastui 1,51 %:sta (1990–2000) 0,77 %:iin (2010–2025). Metsät pysyvät kestävyyden rajoissa, mutta käyttöaste on korkeampi kuin ennen.

Metsätase — Jere Järvinen, KOKO Agency
Lähde: the State of Europe’s Forests 2025 · Ind. 1.1 (s. 37) · 1.2 (s. 45–47) · 1.4 (s. 53) · 3.1 (s. 87). FAWS = puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä (Forest Available for Wood Supply); NAI = vuotuinen nettokasvu (net annual increment).
Suojelu

Suojelun kokonaiskuva

“Miten metsiä suojellaan monimuotoisuuden ja ilmaston vuoksi?”

Suojelu on monitasoista. Suojeltua metsäalaa on 50,4 milj. ha, mikä on 26,4 % raportoivien maiden metsäalasta. Luonnontilaista, ihmistoiminnan ulkopuolella on vain 2,2 %; monimuotoisuudelle suojeltua on yhteensä 16,9 % (32,2 milj. ha), ja valtaosa suojelusta on aktiivista luonnonhoitoa.

Suomessa suojeltua metsää 2,7 milj. ha
0,7%
Tiukka suojelu
Cl. 1.1
11,2%
Aktiivinen luonnonhoito
Cl. 1.3
9,5%
Maisemansuojelu
Cl. 2
MCPFE-luokat (osuudet Euroopan metsäalasta); lisäksi minimitoimet (Cl. 1.2) 5,0 %.

Sertifioitua metsää oli 117,5 milj. ha vuonna 2024, ja ala on kasvanut tasaisesti 25 vuotta. Kuollutta puuta on keskimäärin 14 m³/ha eli 8,6 % puuvarannosta. Suojametsät turvaavat maaperää, vesistöjä ja infrastruktuuria ja kattavat 38,7 % raportoivien maiden metsäalasta.

Suojelun kokonaiskuva — Jere Järvinen, KOKO Agency
Lähde: the State of Europe’s Forests 2025 · Ind. 4.3 (s. 118) · 4.9 (s. 136–137) · 5.1 (s. 149) · yleiskatsaus s. 21. “Suojelu ei ole vain alueiden rajaamista käytön ulkopuolelle, vaan aktiivista luonnonhoitoa ja ekosysteemien toimintakyvyn ylläpitoa.”
Talous ja energia

Biotalouden virrat

“Mihin puu menee ja mikä on sen taloudellinen rooli?”

Euroopan metsäsektori on yksi kokonaisuus: puu kulkee metsästä jalostukseen, vientiin ja energiaksi. Vuosina 2017–2022 raakapuuta tuotettiin Euroopassa keskimäärin 625,8 milj. m³/v; suurimmat tuottajamaat Saksa (78,6 Mm³), Ruotsi (75,2 Mm³) ja Suomi (64,9 Mm³).

Sektori työllistää noin 2,4 milj. ihmistä. Arvonlisä (GVA) oli 113,3 mrd. € (2020), noustuaan noin 100 mrd. euron tasolta 2000–2010. Metsäsektorin BKT-osuus laski 1,13 %:sta 0,83 %:iin.

Puuenergiaa on noin 6 % kokonaisenergiankulutuksesta, usein muun jalostuksen sivuvirtaa.

64,9 Mm³
Suomi on Euroopan 3. suurin raakapuun tuottaja
Metsä
Teollisuus
Energia
Pienpuu ja sivuvirrat ohjautuvat energiaksi, mikä tehostaa resurssien käyttöä.
Biotalouden virrat — Jere Järvinen, KOKO Agency
Lähde: the State of Europe’s Forests 2025 · Ind. 3.2 (s. 92–93) · 6.2 (s. 160–161) · 6.5 (s. 171) · 6.8 (s. 179) · 6.9 (s. 183). GVA = arvonlisä (gross value added).
Terveys ja riskit

Riskit ja terveys

“Mitkä ovat metsien todelliset uhat?”

Vuonna 2020 noin 2,1 % metsäalasta (4,7 milj. ha) kärsi jonkinlaisesta tuhosta. Tärkeimmät tuhonaiheuttajat ovat hyönteiset ja taudit, myrskyt ja metsäpalot, joita kuivuus usein laukaisee. Hyönteis- ja tautituhot ovat lisääntyneet vuosikymmenten aikana, erityisesti kuivuuden ja myrskyjen jälkeisten kuoriaisepidemioiden myötä. Myrskyvahingot nousivat huippuunsa Keski-Euroopassa 2018–2019.

Puuston kuntoindikaattorin mukaan 31,1 % arvioiduista puista oli kohtalaisesti tai vakavasti harsuuntuneita (neulas- tai lehtikato yli 25 %) vuonna 2024.

Riskiarvio
2025
Jatkuva nousu
ÄÄRIMMÄINEN
Metsäpalot
KORKEA
Hyönteistuhot
KASVAVA
Myrskyt
Lähde: the State of Europe’s Forests 2025 (FOREST EUROPE / EFI) [PDF]
Hiilinielu Metsät sitovat hiiltä jatkuvasti. Vuotuinen hiilinielu on noin 106 Mt C (miljoonaa tonnia hiiltä). Raportin yhteenveto (s. 17) merkitsee luvun erheellisesti CO₂:ksi, mutta indikaattoritaulukko (s. 53, Taulukko 1.4-2) vahvistaa yksiköksi Mt C.
Vertailtavuus Vahinkojen raportoinnissa the State of Europe’s Forests 2025 kattaa 38 maata eli 98 % Euroopan metsäalasta, selvästi laajemmin kuin SoEF 2020. Vahingoittunutta alaa (2,1 %) ei voi verrata aiempaan: kattavuuden kasvu kuvaa raportoinnin laajenemista, ei tuhojen muutosta.
Riskit ja terveys — Jere Järvinen, KOKO Agency
Lähde: the State of Europe’s Forests 2025 · Ind. 2.3 (s. 69) · 2.4 (s. 73–74) · 1.4 (s. 53) · yleiskatsaus s. 17.
Ihmiset ja tulevaisuus

Tulevaisuus ja omistajuus

“Kuka metsistä huolehtii ja investoidaanko niihin?”

Euroopan metsät jakautuvat lähes tasan yksityisten ja julkisten omistajien kesken: 48,8 % yksityisomistuksessa, 51,2 % julkisessa. Pohjois-Euroopassa yksityisomistus on selvästi yleisempää, jopa 72 %. Suomessa metsäalaa on 4,06 ha asukasta kohden, Euroopan korkein luku.

Metsätalous on pitkäjänteistä. Pääomakannan vuotuiset investoinnit olivat keskimäärin 26,5 €/ha (2020), yhteensä noin 4,3 mrd. € raportoivissa maissa (nimellisarvot, ei inflaatiokorjattu).

Metsäsektorin työllisyys väheni noin 25 % 2000–2020. Metsistä noin 64 % on tasaikäisrakenteisia ja 36 % eri-ikäisrakenteisia.

48,8%
Perheet ja yksityiset
51,2%
Valtio ja kunnat
Omistusrakenne, Eurooppa.
Tulevaisuus ja omistajuus — Jere Järvinen, KOKO Agency

“Yksityiset metsänomistajat tekevät pitkän aikavälin päätöksiä, jotka varmistavat metsien säilymisen sukupolvelta toiselle.”

Lähde: the State of Europe’s Forests 2025 · Ind. 1.1 (s. 38) · 1.3 (s. 48) · 6.1 (s. 158) · 6.4 (s. 169) · 6.5 (s. 171–173).
Euroopan metsätilastot

Tutki metsien käyttöä eri Euroopan maissa

Suodata ja vertaile maittain ja indikaattoreittain Euroopan metsävaroja ja niiden käyttöä. Tiedot perustuvat State of Europe’s Forests 2025 -julkaisuun.

Siirry metsätilastoihin