Elina Warstan blogi: Mikä on maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) hiilinielujen tulevaisuus?
Keskustelu metsähakkuiden tasosta Suomessa jatkuu. Tutkijoiden julkaisemiin arvioihin perustuen useimmat EU-maat eivät tule saavuttamaan maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) hiilinielutavoitteitaan vuodelle 2030.
Luonnonvarakeskuksen professori Ilkka Leinonen painotti äskettäisessä haastattelussaan Metsänomistaja-podcastissa, että ilmastopolitiikan tulisi perustua fossiilisten päästöjen vähentämiseen, ei LULUCF-hiilinieluihin, sillä maankäyttösektorin nielut ovat luontaisesti väliaikaisia.
Tämä viesti ei kuitenkaan syystä tai toisesta näytä tavoittavan julkista keskustelua. Suomen metsät ovat toimineet hiilinieluina 1970-luvulta asti eli siitä lähtien, kun metsien kasvu on ylittänyt hakkuut ja puiden luonnollisen poistuman. Nämä hiilinielut syntyivät voimakkaan metsänkasvun seurauksena, joka juontaa juurensa metsänhoidon muutoksiin 1950- ja 1960-luvulla. Samankaltaisia kehityskulkuja raportoidaan eri puolilla Eurooppaa.
Metsien vallitsevat ikäluokat ovat nyt saavuttamassa 60–80 vuoden iän, mikä merkitsee kasvun hidastumista. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten seurauksena metsien hiilinielut ovat kutistumassa erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa, sillä myrskyjen, kuivuuden, metsäpalojen sekä tuhohyönteis- ja tautiepidemioiden esiintymistiheys ja -voimakkuus ovat kasvussa.
Toinen aihe, joka ei ole noussut julkiseen keskusteluun, on laskentamenetelmän kehitys. Aihe saattaa kuulostaa hyvin tekniseltä, mutta sen tulisi olla keskustelun ytimessä. Metsäteollisuus ry teetti Luonnonvarakeskuksella selvityksen, jossa avattiin eri laskentamenetelmien välisiä muutoksia. Selvityksessä paljastui, että 17 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoden 2019 hiilinielusta katosi, kun laskentamenetelmä päivitettiin kehittyneempään (inventoinnit 2021–2025). Vertailun vuoksi: Suomen alkuperäinen osuus EU:n LULUCF-tavoitteesta vuodelle 2030 on -17,8 miljoonaa tonnia.
Tästä tiedosta huolimatta julkinen keskustelu keskittyy hakkuumääriin. Jos hakkuita vähennetään, hiilinielu kasvaa lyhyellä aikavälillä, mutta ilmastotavoitteiden tulisi olla pitkäaikaisia. Norjalaisesta ja saksalaisesta tutkimuksista tiedämme myös, että metsähakkuiden vähentäminen Euroopassa johtaa hakkuuvuotoon EU:n ulkopuolelle.
Lisäksi hakkuiden vähentämisellä olisi merkittävä vaikutus talouteemme tilanteessa, jossa työttömyysaste on jo yksi EU:n korkeimmista. Ehdotetut noin 12 prosentin hakkuuleikkaukset merkitsevät karkeasti arvioiden 8 000 työpaikkaa ja 1,2 miljardin euron arvonlisää.
Metsien kasvua voidaan edistää aktiivisella ja oikea-aikaisella metsänhoidolla, noudattamalla kansallisia kestävän metsänhoidon suosituksia, käyttämällä jalostettuja taimia ja metsänlisäysaineistoa tai lannoittamalla. Meidän tulisi kuitenkin olla järkeviä pohtiessamme LULUCF-tavoitteiden tulevaisuutta ilmastopolitiikassa.