Lainsäädäntö ja jokamiehenoikeudet takaavat monikäytön
Suomen metsälainsäädäntö perustuu kestävän metsätalouden periaatteelle. Tämän periaatteen katsotaan koostuvan kolmesta osa-alueesta, jotka ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Näitä elementtejä pidetään keskenään tasa-arvoisina.
Käytännössä metsien monikäyttö tarkoittaa pitkälti samaa kuin metsätalouden sosiaalinen kestävyys. Tämän takaamiseksi Suomessa on käytössä monia keinoja.
Yksi tärkeimmistä on laajalle levinnyt metsänomistus: noin joka kahdeksas suomalainen omistaa metsää. Metsät ovat myös kaikkien suomalaisten käytössä, omistajasta riippumatta. Sen takaa jokamiehenoikeus.
Monikäyttö kohdistuu pääosin talouskäytössä oleviin metsiin, minkä takia niitä toisinaan kutsutaan monikäyttömetsiksi.
Metsät ovat päivittäin auki kaikille
Jokamiehenoikeus on voimassaolevaa tapaoikeutta, jota myös tuomioistuimet noudattavat päätöksissään. Jokamiehenoikeus on sananmukaisesti jokaisella, ei siis vain suomalaisilla, vaan kaikilla, jotka Suomessa liikkuvat.
Jokamiehenoikeuden mukaan jokainen saa liikkua metsissä ja luonnossa jalan, hiihtäen, polkupyörällä tai ratsain. Luonnossa saa myös leiriytyä ja kerätä luonnonvaraisia kukkia, marjoja ja sieniä.
Jokamiehenoikeus on voimassa kaikissa suomalaisissa metsissä, lukuun ottamatta eräitä tiukasti suojeltuja luonnonsuojelualueita. Niistä osalla jokamiehenoikeutta on rajoitettu ja osalla sitä ei ole ollenkaan.
Jokamiehenoikeuksissa on myös rajoituksia. Maanomistajalle tai luonnolle ei saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa. Moottoriajoneuvoilla liikkuminen ja tulenteko ilman maanomistajan lupaa on kielletty.
Oikeus kerätä luonnonvaraisia kukkia, marjoja ja sieniä ei luonnollisestikaan kata rauhoitettujen kasvien – eikä esimerkiksi hakkuutähteiden – keräilyä tai oksien ottamista puista. Jokamiehenoikeus, kuten oikeus leiriytyä, ei ole voimassa asumusten pihamailla tai läheisyydessä eikä se myöskään salli pitkäaikaista leiriytymistä.
Suomi eroaa useimmista metsämaista siinä, että suurin osa suomalaisista arvostaa (linkki Metsä ja puuhun) metsien kestävää käyttöä myös metsäteollisuuden tarpeisiin.
Lähimetsä on tärkeä ulkoilupaikka
Jokamiehenoikeus takaa, että kuka hyvänsä voi mennä kenen tahansa metsään. Ja niin suomalaiset tekevätkin: 96 prosenttia suomalaisista harrastaa metsäisiä harrastuksia ainakin kerran vuodessa ja keskimäärin suomalainen ulkoilee 2–3 kertaa viikossa.
Yli puolet suomalaisista harrastaa kävelyä, pyöräilyä, uintia luonnonvesissä, marjastusta ja luonnon katselua. Kaksi viidestä harrastaa sienestystä, auringonottoa rannalla, pienpuiden keräilyä ja pilkkomista, maastohiihtoa, veneilyä ja kalastusta.
Harrastuslajit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan, minkä vuoksi lajien kirjo on melko runsas. Lajivalintaan vaikuttaa myös sukupuoli ja ikä. Miehet harrastavat etenkin metsästystä, kalastusta ja metsänhoitoa, naiset taas sauvakävelevät, ottavat aurinkoa ja keräävät luonnontuotteita miehiä enemmän.
Maastohiihto on tyypillisesti keski-ikäisten harrastus. Keski-ikäiset ja heitä vanhemmat miehet ja naiset harrastavat myös marjastusta, sienestystä ja kalastusta. Erityisesti pilkkimiseen ja verkkokalastukseen osallistuvat tyypillisemmin keski-ikäiset ja vanhemmat, kun taas onkimista, virvelöintiä ja uistelua harrastavat nuoremmat.
Asuinpaikalla ei ole suurta merkitystä lajivalintaan eikä eri ulkoiluharrastusten suosioon.
Keräilytuotteilla on suuri merkitys
Suomalaisen matka kotoa marja- ja sienimetsiin on keskimäärin neljän kilometrin mittainen. Puolet suomalaisista asuu noin kilometrin päässä marja- ja sienimailta.
Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, joista 16:a poimitaan ravinnoksi. Marjasaaliin määrää ei tiedetä tarkkaan, vaan kyse on arvioista. Vuosittain poimitaan noin 50 miljoonaa kiloa marjoja, josta 60 prosenttia omaan käyttöön. Taloudellisesti tärkeimmät marjat ovat puolukka, mustikka ja lakka.
Metsissä kasvavista sienistä noin 200 on syötäviä ruokasieniä. Niistä 23 on hyväksytty kauppasieniksi.
Ruokasienisato yltää hyvinä satovuosina noin 360 miljoonaan kiloon, josta kolme neljäsosaa on riittävän hyväkuntoista kerättäväksi. Ruokasieniä kerätään vuosittain miljoonia kiloja, esimerkiksi ennätysvuotena 1998 kaikkiaan 13,7 miljoonaa kiloa. Kerätystä määrästä lähes kaikki menee kotitalouskäyttöön, esimerkiksi ennätysvuonna 1998 myyntiin meni 2,4 miljoonaa kiloa.
Metsien käytön sosiaalista kestävyyttä kuvaa, että pelkästään vuotuisten marja- ja sienisaaliiden taloudellinen arvo on yli 100 miljoonaa euroa.
Suomessa on 300 000 metsästäjää, joista kaksi kolmasosaa käy vähintään kerran vuodessa metsällä. Metsästäjissä on paljon myös naisia.
Pääosa Suomen 60 riistalajista elää metsässä. Taloudellisesti tärkein riistaeläin on hirvi.
Lähde: Luonnonvarakeskus
Päivitetty: kesäkuu 2019
