Bioenergia on energiaa, jota saadaan polttamalla biomassasta. Biomassaa ovat kaikki kasvit ja kasvipohjainen aines, kuten metsästä saatu hakkuutähde ja puu, teollisuuden jätepuu, teollisuuden puupohjaiset jäteliemet, yhdyskuntien biojätteet ja pelloilla viljeltävät kasvit. Niistä voidaan tehdä energiaa joko sellaisenaan tai niitä voidaan jatkojalostaa esimerkiksi briketeiksi, pelleteiksi, polttonesteiksi tai -kaasuiksi.
Vuonna 2018 Suomen kaikesta energiankulutuksesta tuotettiin bioenergialla 30 prosenttia. Siitä suurin osa eli 27 prosenttia tehtiin puuperäisillä polttoaineilla. Puuperäisistä polttoaineista 45 oli metsäteollisuuden jätelientä eli mustalipeää. Loppu oli pääasiassa muita metsäsektorin sivutuotteita.
Puupolttoaineista 39 prosenttia käytettiin lämpöä ja sähköä tuottavissa voimalaitoksissa. 16 prosenttia puun energiakäytöstä oli pienkäyttöä, kuten kiinteistöjen lämmitystä polttopuulla tai pelleteillä.
Metsäteollisuudessa käytetyistä tehdaspolttoaineista puuperäisten polttoaineiden osuus oli 86 prosenttia vuonna 2017 ja se tehtiin teollisuuden omista sivuvirroista.
Metsäenergialla tarkoitetaan yleensä hakkuutähteistä ja kannoista eli energiapuusta saatavaa energiaa. Metsäenergia on siis vain osa puuperäisestä energiasta. Noin neljä prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Suomessa katettiin metsäenergialla vuonna 2018.
Metsästä saadut rangat, kannot ja oksat yleensä haketetaan ennen käyttöä. Tällöin puhutaan metsähakkeesta. Noin 90 prosenttia metsähakkeesta käytetään lämpöä ja sähköä tuottavissa voimalaitoksissa ja loput pienkiinteistöissä. Kotitarvepuuta lukuun ottamatta puuta ei Suomessa kaadeta energian tuotannon takia.
Ilmastonmuutos nostaa metsäenergian merkitystä
Energiasektori aiheuttaa lähes kolme neljäsosaa Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on tärkeää, koska kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat erityisesti fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen ja öljy poltto.
Puun polton taas ajatellaan olevan hiilidioksidipäästöjen suhteen neutraalia, koska puun palaessa ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin ajatellaan sitoutuvan uusiin puihin, kun ne kasvavat (lisää metsistä ja ilmastonmuutoksesta täällä). Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on linjannut vuosina 2006 ja 2019, että biomassa voidaan laskea hiilidioksidipäästöjen suhteen neutraaliksi energianlähteeksi.
Toisaalta biomassan käytön aiheuttamat päästöt kyllä lasketaan silloin, kun arvioidaan metsien käytön ja hakkuiden vaikutusta metsien hiilinieluun ja -päästöihin.
Puun osuutta energiantuotannossa halutaan edelleen lisätä Suomessa. Euroopan unionin tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä jäsenmaiden käyttämästä energiasta 32 prosenttia tulisi uusiutuvista lähteistä.
Tavoite on jaettu jäsenmaille, mutta maakohtainen tavoite ei ole sitova. Suomen tavoitteeksi on määrätty noin 50 prosenttia. Vuonna 2018 uusiutuvien energioiden osuus Suomen energiantuotannossa oli 37 prosenttia.
Liikennepolttonesteiden suhteen Suomi on asettanut tavoitteen, että polttoaineiden tulisi koostua 30-prosenttisesti biopolttoaineista vuonna 2030. Vuonna 2017 osuus oli 19 prosenttia ja se tehtiin paitsi metsäsektorin sivutuotteista, myös elintarviketeollisuuden jätteistä. Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivin mukaan osuuden pitäisi kaikissa jäsenmaissa olla 14 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa uusiutuvan energian käyttötavoitteiden on pelätty nostavan puun hintaa ja ohjaavan massa- ja paperiteollisuuden käyttämää pieniläpimittaista, selluntekoon kelpaavaa kuitupuuta energiapuuksi. Esimerkiksi metsäteollisuus on sitä mieltä, että on järkevämpää tehdä puusta ensin tavaraa ja tuotteita, kierrättää ne hyvin ja vasta kierrätyksen jälkeen polttaa niiden sisältämä biomassa. Näin puu palvelisi useita kertoja materiaalina ennen kuin siitä tuotettaisiin bioenergiaa.
Toisaalta esimerkiksi suomalaiset metsänomistajat ovat olleet sitä mieltä, että metsänomistajalla on oikeus myydä puunsa sinne, mistä saa parhaimman hinnan. Metsänomistajien mielestä puu tulisi voida myydä energiantuotantoon, jos metsäteollisuus ei sitä kykene ostamaan.
Toistaiseksi metsäpohjaista bioenergiaa on Suomessa kuitenkin tuotettu kotitarvepuuta lukuun ottamatta vain metsäsektorin sivuvirroista. Metsää ei Suomessa kaadeta poltettavaksi. Metsänhoidollisista syistä tehdyistä nuorten metsien harvennuksista kertyvää pienpuuta toki käytetään energiaksi, kun markkinatilanne sen mahdollistaa.
Lähteet: Bioenergia ry, Metsäteollisuus ry
Päivitetty: kesäkuu 2019
